Category: Countdown

Joni Mitchell – Big Yellow TAXI

Tänään listalla on Joni Mitchellin klassikko Big Yellow Taxi, jossa puhutaan siitä, miten me tajutaan joidenkin asioiden arvo vasta, kun me ollaan menetetty ne.

Biisissä se koskee metsiä, luonnon monimuotoisuutta ja rakkautta. Paitsi että biisi on maailman ihanimman Jonin, on sanomakin tietenkin ihan timanttinen. Ilmasto- ja ympäristökriisin takia lajien sukupuuttotahti on satoja tai kymmeniä kertoja normaaliin verratuna. Kuolevia lajeja ei saada koskaan takaisin. Siksikin kriiseihin puuttumisen täytyy olla prioriteetti – kaikkien muiden syiden lisäksi. Kaikella elämällä on arvoa ja meidän täytyy pystyä toimimaan ennen kuin on aivan liian myöhäistä. Ammennetaan siis musasta voimaa muutostyöhön: toimitaan jokainen tehdäksemme tulevaisuudesta kestävä ja valoisa.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, jonka löydät täältä.

Beans on Toast – On & On

Beans on Toastin On & On kertoo paitsi käsillä olevasta yhteiskunnallisesta murroksesta myös toivosta ja kaikesta siitä, mikä maailmassa on paremmin kuin ennen. On hyvä pysähtyä välillä muistamaan, että vaikka tilanne vaikuttaa ilmasto- ja ympäristökriisin suhteen synkältä, on myös mitattavissa olevaa myönteistä kehitystä tapahtunut paljon. Itse ajattelen, että tuleva muutos, jonka on kriisien vuoksi välttämätön, voi myös olla mahdollisuus muuttaa suuntaa kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Kunhan me ollaan viisaita tässä kohdassa.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, mitä voi seurata täältä.

Kae Tempest – Europe Is Lost

Kae Tempestin Europe is lost lausuu totuuksia, jotka osuu suoraan meidän yhteiskunnan ongelmien sydämeen. Miks me jatketaan kestämättömiä toimintatapoja, kun me nähdään ympärillämme pahoinvointia? Me nähdään lajikato, ilmastokriisi, eriarvoisuuskehitys, lasten ja nuorten pahoinvointi, köyhyys, terveysongelmat, kaikki. Ja sit me jatketaan sitä toimintaa, joka tätä kärsimystä aiheuttaa. Miten surullista tää onkaan! Aivan kuin me oltais aivan jumissa ajattelutavoissa, toivottomia sen suhteen, että asiat vois muuttua.

Mä haluan muuttaa yhteiskuntaa kestäväksi, turvalliseksi ja ihan jokaista kannattelevaksi. Haluan, että me voidaan luottaa reiluuteen, toisen hyvään tarkoitukseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Helsingissä se tapahtuu miettimällä kaupungin päätöksiä näiden asioiden vinkkelistä.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, mitä voi seurata täältä.

Powerpimppi – Dickpic

Powerpimppi on räväkkä biisi siitä, kuinka naisoletetut saa toisinaan täysin kutsumatonta huomiota.

Mulle suostumuksen, kunnioituksen ja turvallisempien tilojen teemat on tärkeitä. Oon itsekin saanut dickpicejä ja muuta sontaa reaktiona aktivismiin. Ajattelen, että ne on paitsi tuomittavaa dorkaa käytöstä, myös ilmentymiä yhteiskunnan sisäänkirjoitetusta naisvihasta. Naisviha on ilmiö, joka alistaa kaikkia sukupuolia, koska siinä kaikki naiseuteen tai naisellisuuteen leimattu alennetaan. Miks dickpic on tämä osoitus? No, koska miksi muuten joku lähettäis mun ilmastoaktivismiin vastauksena kuvan sukuelimestään? Viesti on minut yliseksualisoiva ja ohittaa kokonaan todellisen keskustelun aiheen. Se typistää minut vain oletetun sukupuoleni edustajaksi ja yrittää vaientaa. Ja siksi näistä viesteistä pitää puhua.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, mitä voi seurata täältä.

Sinéad O´Connor – Black Boys On Mopeds

Black Boys on Mopeds on koskettava biisi kaksinaamaisuudesta, jossa kauhistellaan muualla tapahtuvia hirmutekoja, mutta ei kanneta vastuuta omassa yhteiskunnassa tapahtuvasta syrjinnästä. Tän aiheen pitäis koskettaa myös jokaista täällä meilläkin, koska suomalainen yhteiskunta on niin rasistinen ja esteellinen monella tapaa. Haluan suositella luettavaksi yhdenvertaisuusvertaisuusvaltuutetun julkaisuja aiheesta. Niitä voi lukea täältä: https://syrjinta.fi/-/etnisen-profiloinnin-vastaisia-toimia-on-jatkuvasti-kehitettava. Sivulla sanotaan muun muassa: “Selvitykset tuovat esille, että etnistä profilointia kokevat Suomessa niin ulkomaalaisiksi ulkonäkönsä vuoksi profiloidut henkilöt kuin romanitkin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun viime vuonna julkaisema selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä kertoo, että merkittävä osa vastaajista on kokenut turvallisuusviranomaisten tai vartioinnin toimesta etnistä profilointia. Tehdyt selvitykset kartoittavat etupäässä syrjintäkokemuksia”.

Syrjintää on monenlaista, esimerkiksi risteävää (intersektionaalista), moniperusteista, rakenteellista tai valkonormatiivista. Kaikella syrjinnällä on todellisia kehollisia vaikutuksia niihin, joita syrjitään. Tää kysymys on olennainen, koska se määrittää sitä, minkälainen toimijuus on kullekin mahdollista. Se on todellisia arjen tilanteita, oikeaa elämää. Jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus olla tasavertainen helsinkiläinen.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, mitä voi seurata täältä.

Muuan Mies – Rakkaus ja Rauha

Muuan Mies on totaalinen hyvän mielen bändi, vähän kuin aikamme Karkkiautomaatti. Suosittelen erityisesti tarkistamaan livenä!

Rakkaus ja rauha muistuttaa meitä tänään siitä, että vaikka korona-aika pahentaa monen oloa, terveyttä ja vaikeuttaa toimentuloa, rakkaus yhdistää meitä toisiimme. Uskon, että ihmiset on lähtökohtaisesti hyväntahtoisia ja että hyvinvoiva ihminen haluaa toiselle ja ympäristölleenkin hyvää. Uskon myös, että me jaetaan tarve rakkaudelle, rauhalle ja reiluudelle. Ja näiden samoin kuin muiden tarpeiden täyttymättä jääminen johtaa kärsimykseen ja ristiriitoihin. Muun muassa takia mä ajattelen, että on niin tärkeää huolehtia ihan jokaisesta.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, jota voi seurata täältä.

K-Lead – vaarallinen paikka

Khaled Alkilani eli K-Lead on Syyriasta kotoisin oleva mikkeliläinen poliittinen räppäri. Khaledin biisissä maailma on vaarallinen paikka ja elettävänä on vain tää yks elämä. Suomi on globaalissa mittakaavassa turvallinen maa, mutta ei turvallinen jokaiselle. Sen haluan muuttaa — haluan Helsingistä jokaiselle turvallisen taustasta huolimatta. Ja juuri siksi, että elämä on niin arvokasta eikä yhden ihmisen elämä ole toisen elämää arvokkaampi.

Khaled teki tänpäiväisen biisin tukibiisiksi ystäväni Samin eduskuntavaalikampanjaan. Mä uskon käytännön solidaarisuuteen, intersektionaaliseen feminismiin ja yhteistyöhön ja siks mun mielestä on ihanaa voida sanoa, että jos et tykkää mun tyylistä, toivon, että tsekkaat muiden huippujen lisäksi esim. Sami Säynevirran, Minja Koskelan, Arvind Ramachandranin, Eeli Kytömäen tai Aydin Saiyarin omaa ehdokasta etsiessäsi!

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, jota voi seurata täältä.

Bronski Beat – Smalltown Boy

Lauantai-illan tanssistyge!

Smalltown boy on biisi ahdasmielisestä yhteisöstä. Sen päähenkilöä kiusataan pikkukaupungissa ja hän lähtee. Tarina on varmasti monelle tuttu eri syistä. Yksi ei tule koskaan hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenään, muttei lähde, toinen lähtee ja ikävöi ja kolmas lähtee eikä edes pysty ajattelemaan taustaansa.

Mä toivoisin, että me voitais luoda yhteisö, jossa jokainen saa olla vapaasti oma itsensä. En halua edes puhua suvaitsevaisuudesta, koska sekin käsitteenä sisältää ajatuksen siitä, että yksi hyväksyy toisen. Eikö me voitais olla vain jokainen kunnioittavia toisiamme kohtaan? Opetella itse ja opettaa lapsillemme myötätunnon taitoja ja tunteiden ja tarpeiden tunnistamista? Me ihmiset ollaan niin tosi erilaisia keskenämme eri sukupuolien, seksuaalisten suuntautumisten, luokan, kyvykkyyden, varallisuuden ja muiden resurssien, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan, iän, ihonvärin, terveyden ja monen muun tekijän suhteen. Nää tekijät pitää ottaa huomioon silloin, kun arvioidaan yhteiskunnalista osallisuutta ja valtaa, kun varmistetaan kaikkien äänten pääseminen kuuluviin ja kaikkien ottaminen huomioon. Ne ei ole peruste syrjinnälle tai kiusaamiselle. Ei pakoteta ketään lähtemään, ketään uhriksi, ketään joutumaan erilleen. Tuetaan perheitä, kouluja, sosiaalihuoltoa, lastensuojelua ja monialaista yhteistyötä, jotta Helsingistä kasvaa oikeesti moninainen, rento ja turvallinen paikka olla ja elää.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, jota voi seurata täältä.

Aivovuoto – jotkut parhaista kavereistani ovat pankkiireita

Meidän yhteiskunnassa kapitalismia, neoliberalismia ja jatkuvan kasvun tarpeellisuutta pidetään helposti luonnonlakina. Mahdollisia yhteiskuntamalleja nähdään kaksi: tämä meidän tai kommunismi, joka on paha. Mä ajattelen, että ihminen on niin paljon enemmän, että me osataan kyllä paremmin. Mun unelma on sellainen yhteiskunta, jossa mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät on yhtä lailla saavutettavia ja todellisia kaikille.

Pandemia on opettanut, että meidän täytyy ajatella muutakin kuin pääoman kerryttämistä. Sama opetus on ilmasto- ja ympäristökriisin ytimessä. Samaan aikaan perustarpeiden täyttymättä jääminen ja jatkuva huoli rasittaa osaa meidän yhteiskunnan jäsenistä.

Mä ajattelen, että toisten kustannuksella saatu pääoma on eriarvoisuutta taloudellisella mittarilla. Jos me yhtäältä pidetään ihanteena yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ei me voida toisaalta ylläpitää hirveää eriarvoisuutta. Tai siis voidaan, niin me tehdään ja siksi meidän yhteiskunta ei voi olla oikeudenmukainen niin kauan kuin taloudellista eriarvoisuuskehitystä pidetään normina.

Heti alkuun Helsingin pitää luoda lisää tiloja, jotka toimii toisella logiikalla — tiloja, joiden käyttäjän ei tarvitse oikeuttaa olemassaoloaan ostamalla tavaraa. Me ollaan ensisijaisesti maan asukkaita, ihmiseläimiä, kansalaisia ja kaupunkilaisia, ei kuluttajia.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, jota voi seurata täältä.

Frank Turner – Thatcher Fucked The Kids

Frank Turnerilta olisi voinut toki valita monta muutakin biisiä, mutta päädyin tähän klassikkoon, jossa ei nähdä metsää puilta.

Thatcher Fucked the Kids kertoo ironian keinoin siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta lapsista ja nuorista. Hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen osuu heihin ja luo vastakkainasettelua ja pelon ilmapiiriä.

Ajattelen, että tää on just nyt polttava kysymys ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on yks niistä asioista, joihin on satsattava kun koronan välillistä haitoista puhutaan. Pidetään huolta ja vahvistetaan lasten ja nuorten kuulluksi tulemista ja osallisuuden kokemusta.

Ps. Luon biiseistä myös Spotify-soittolistan, jota voi seurata täältä.