Hyvinvointivaltio vai valtio vain hyvinvoiville?
Hyvinvointivaltio on käytännön toteutus pohjoismaisesta vasemmistolaisesta ajatuksesta, jossa vapaa markkinatalous ja kapitalismi hyväksytään talouden perustaksi, mutta sen synnyttämää epätasa-arvoa tasataan voimakkaasti valtion sääntelyn, verotuksen ja julkisten palveluiden avulla. Viime aikoina on julkisuudessa alettu puhua hyvinvointivaltion sijaan hyvinvointiyhteiskunnasta. Hyvinvointiyhteiskunnalla viitataan järjestelmään, jossa valtion kannatteleva rooli on vähäisempi ja yhteiskunnan jäsenten vastuu itsestään on suurempi. Hyvinvointivaltiossa juuri valtionhallinto takaa sen, että hyvinvointi koskee kaikkia tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tätä haluamme vasemmistossa toteuttaa mm. verovaroin.
Vasemmistoliiton ohjelmalinja
Periaateohjelmassa hyvinvointivaltion päivittäminen on yksi keskeisistä tavoitteista. [vaikutavas…istossa.fi]
“Hyvinvointivaltion tehtävä on vastata ihmisten välttämättömiin tarpeisiin ylläpitämällä julkisia palveluja, jotka takaavat kaikille perusoikeudet, kuten mahdollisuuden kasvatukseen ja koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä tarpeen mukaiseen ohjaukseen, tukeen ja asumiseen. — Vasemmisto katsoo, että hyvinvoinnissa on kyse terveyttä ja hoivaa laajemmasta asiasta. Hyvinvointi on myös itsensä kehittämistä, yhteisöön kuulumista, yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamista sekä luonto- ja kulttuurikokemuksia.” (Vasemmiston periaateohjelma 2022–2025 s. 13.)
Kolme argumenttia
- Julkiset palvelut lisäävät todellista vapautta. [vaikutavas…istossa.fi]
- Hyvinvointivaltio ehkäisee ongelmia etukäteen. [vasemmisto.fi]
- Ihmisarvo kuuluu kaikille. [vasemmisto.fi], [vaikutavas…istossa.fi]
Käytännössä:
- neuvolat
- maksuton koulutus
- julkinen terveydenhuolto
- terapiatakuu?
Vastaväite
“Hyvinvointivaltio on liian kallis.”
Vastaus
Koulutuksen, terveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn kustannukset ovat usein pienemmät kuin korjaavien toimien kustannukset. (Vasemmiston periaateohjelmasta: “Vahva julkinen talous mahdollistaa hyvinvointivaltion kehittämisen ja laadukkaat palvelut. Ihmisten tarpeiden täyttäminen saakin maksaa. Investoinnit hyvinvointiin maksavat itsensä usein myös takaisin pidemmällä aikavälillä.”)
Myös kulttuuri on osa hyvinvointia. Lue seuraavaksi: Entä jos arvostaisimme kulttuuria enemmän kuin kulutusta?