Entä jos luonnolla olisi oikeuksia?
Ihmiskunta ei voi olla olemassa ilman luontoa. Luonto ei ole vain ihmisen hyödynnettävä resurssi, vaan sillä on itseisarvo. Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen kestämätön käyttö uhkaavat luonnon monimuotoisuutta sekä ihmisten ja muiden lajien tulevaisuutta. Koska luonto ja muunlajiset eläimet eivät pysty puolustamaan itseään, ihmisellä on vastuu niiden suojelemisesta.
Luonnon asemaa päätöksenteossa on vahvistettava. Luonnonsuojelun ei tule rajoittua yksittäisiin lajeihin tai suojelualueisiin, vaan luonnon monimuotoisuus on otettava huomioon kaikkialla. Luonnolle tulee tunnustaa oikeuksia, jotka vahvistavat sen asemaa poliittisessa ja juridisessa päätöksenteossa. Siksi Suomi tarvitsee luontolain.
Metsät ovat elinympäristö tuhansille lajeille, merkittäviä hiilivarastoja ja suomalaisen luonnon keskeinen perusta. Metsien käyttöä on siksi tarkasteltava nykyistä vahvemmin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Metsätalouden tulee perustua kestävään metsien käyttöön, jossa luonnon, ilmaston, muunlajisten eläinten ja talouden tarpeet sovitetaan yhteen. Samalla arvokkaiden ja vanhojen metsien suojelu ja koskemattomuus on turvattava.
Myös eläinten asemaa tulee vahvistaa, ja eläinten perusoikeudet on kirjattava perustuslakiin. Muunlajisia eläimiä ei tule nähdä ensisijaisesti omaisuutena, vaan ihmisten tavoin itseisarvoisina, tuntevina olentoina, joiden hyvinvointi ja oikeus lajityypilliseen elämään täytyy turvata. Jaamme maapallon luonnon ja muiden eläinlajien kanssa. Siksi luonnon ja eläinten asemaa ja oikeuksia täytyy vahvistaa yhteiskunnassa ja lain tasolla.
Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen edellyttää, että Suomi pitää tiukasti kiinni ilmastolaistaan ja siinä määritellyistä ilmastotavoitteista sekä vähentää päästöjään samalla kun hiilinieluja vahvistetaan. Ilmastopolitiikassa on kannettava myös globaalia vastuuta ja edistettävä oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa. Johdonmukaiset ilmasto- ja luontotoimet sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen voivat vahvistaa tuottavuutta, työllisyyttä ja julkista taloutta. Luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja talouden ei tarvitse olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Kestävä Suomi rakentaa hyvinvointia luonnon ehdoilla, ei luonnon kustannuksella.
Johtopäätökset
- Luonnolla on itseisarvo.
- Luontokato on osoitus nykyjärjestelmän puutteista.
- Oikeudet vahvistavat luonnon asemaa päätöksenteossa.
Käytännön politiikkatoimet
- sitovat monimuotoisuustavoitteet
- ennallistaminen
- luonnonsuojelu, jolla myös vähennetään tulevaisuuden ennallistamistarpeita
- fossiilitukien poistaminen
- metsäpolitiikka
- eläinten oikeudet
- luonnon edustajien nimeäminen
Millaisen tulevaisuuden sinä näet – puolustatko kanssani luontoa, tulevaisuutta ja muunlajisia eläimiä?
Lisää aiheesta
Vasemmistoliiton periaateohjelma ja tavoitteet: https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/periaateohjelma-tavoitteet/
Vasemmistoliiton muut tavoiteohjelmat: https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/muut-ohjelmat/
Open Rivers (englanniksi): https://openrivers.lib.umn.edu/article/when-a-river-is-a-person-from-ecuador-to-new-zealand-nature-gets-its-day-in-court/
Leverhulme Centre for Nature Recovery (englanniksi): https://naturerecovery.ox.ac.uk/outputs/rights-of-nature-different-legal-frameworks-and-implications/
Suomen luonnonsuojeluliitto: https://www.sll.fi/ajankohtaista/suomeen-tarvitaan-vahva-luontolaki/
Ilmastopaneeli: https://ilmastopaneeli.fi/hiilineutraalius-2035-on-perusteltu-ja-saavutettavissa-oleva-tavoite/
Jos luonnolla olisi oikeudet, tulisi ne huomioida myös julkisessa taloudessa. Lue seuraavaksi: Entä jos mittaisimme BKT:n sijasta hyvää elämää?